maanantai 22. joulukuuta 2008

Lunta ja koirakavereita



Perjantaisen vesisateen jälkeen lauantai aamu valkeni suorastaan hohtavana. Yön aikana oli satanut ihan kunnolla valkoista pehmeää lunta, joka peitti allensa ikävän mustan maiseman. Toiveissa valkea joulu sittenkin ;)

Karvakuonoilla olikin varsin aktiivinen koirakaveri viikonloppu. Perjantai aamupäivän mustan kosteassa kelissä käytiin pitkä ja kelistä huolimatta oikein mukava metsälenkki ihanan suomenlapinkoira Veetin kanssa. Veetin tulee erittäin hyvin juttuun niin Leevin, Laran kuin Rucankin kanssa, joten tunnelma oli hyvin leppoisa, koiren temmeltäessä pitkin metsää. Tosin Rucahan suorastaan aina villiintyy Veetin nähdessään. Pikkumiehestä on niin ihana pomppia Veetin ympärillä ja roikkua suupielissä, toisen väistellessä parhaansa mukaan. Välillä Veeti jopa innostuu pentulaisen kanssa leikkimään. Kiitos vaan Iidalle mukavasta lenkkiseurasta.
Perjantai-ilta vietettiinkin sitten agilityn parissa hallilla ja seuraksi saimme lkcollie Mennin ja sheltti Mintun. Ja taas oli Rucalla ihania kavereita kiusattavana, varsinkin kun kaverit jatkoivat matkaa treenien jälkeen vielä meille kotiinkin. Minttu shetti on oikea ystävällisyyden perikuva, joka ei varmasti osaa pahaa sanaa sanoa kenellekkään. Laraa mielistee aina ihan kympillä, eikä tyttöjen välillä ongelmia olekaan. Mennillä ja Laralla saattaa välillä vähän tunteet kuohahtaa, mutta nyt perjantain ja lauantain aikana saatiin treenit ja lenkit ja tehdä hyvin ruahassa, tyttösiltä ei kummaltakaan tullut yhtään urahdusta edes meillä kotona.
Niin eli lauantai aamuna jatkettiin agitreenejä ja treenien jälkeen pääsivät koirat vielä porukassa jouoksemaan lumiseen metsään.
Sunnuntaina aamulenkillä länstyissä oli taas virtaa, lunta oli tullut lisää ja pikkukoirat painalsivat menemään lumi pöllyten. Metsälenkki kesti tällä kertaa vain reilu puoli tuntia, mutta riemkkuminen jatkui pari tuntia pihalla. Kaummasti nuo karvaturit jaksavat pihalla kirmata, kun itse puuhastelee myös ulkona. Niin, ja tietysti pyöriä jaloissa, eihän voi ymmärtä miksi juuri nyt ei palloa voi heittää tai vetoleikkiä leikkiä..
Sunnuntai iltapäivästä lähedettiin sitten vielä moikkaamaan villkoira Milaa ja nähtiinpä vielä Veetikin tuolla reissulla. Milan kanssa käytiin lenkkeilemässä, mutta tällä kertaa ei Ruca ja Mila juurikaan yltyneet leikkimään, johtuneeko Milan juoksuista (joita Ruca ei muuten vielä noteerannut mitenkään) vaiko uudesta ympäristöstä pikkumiehelle. Ruca ja Mila osaavat nimittäin leikkiä varsin riehakkaastikin, Mila kun on ollut yhden jos toisenkin kerran emäntänsä Tarun mukana meidän karvaturreja hoitamassa. Mukava oli kuitekin käydä lenkkeilemässä ja tuttuja tapaamassa. Illalla meillä olikin varsin rauhallista karvaturrien vedellessä tyytyväisenä sikeitä sohvalla ;)
Kameraa ei sitten vailitettvasti tullut näihin kaverikoiriin käytettyä. Tämä virhe kyllä pitää korjata heti tilaisuuden tullen.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Moikka! Anan blogin osoite on vaihtunut tämmöiseen: http://lenderiana.blogspot.com/