Hevosen tuoksua ja loskalunta

Tänä aamuna maassa oli paksuhko kerros märkää, mutta niin valkoista lunta. Vaikka vesi tippui räystäistä oli mieli silti paljon pirteämpi ja karvaturritkin saivat taas uutta virtaa töppösiinsä.

Tosin kovin kauan nuo ei tuossa loskassa pihamaalla viihdy, mutta varsinkin nuo länsyt riehuvat sitten senkin edestä sisällä. Meillä ei montaa hetkeä matot paikoilaan kestä, kun nuo kaksi pistävät menemään. Välissä touhun käydessä liian rajuksi, on pakko viskata otukset pihalle tuulettumaan tai keskeyttää koko touhu. Kunnon talvea odotellessa...

Iltasella päätin sitten aktivoida koiruuksia hevostalleilun merkeissä. Rucaa olen saanut aikaiseksi käyttää vain kerran aikaisemmin hevosen tuoksuja nuuhkimassa ja silloin oli pikkumies sitä mieltä, että ovat aika pelottavia otuksia. Ja samaa mieltä tuntui olevan edelleen. Menin ensin talliin kaksin Rucan kanssa ja pikkumies oli jo ovella sitä mieltä, että tämä ei ole mukava paikka ollenkaa. Mamma sylistä sitten hevosia kateseltiin ja pelättiin. Päätin sitten hakea Leevi autosta henkiseksi tueksi. Tällä välin olikin Omppu heppa tullut käytävälle harjattavaksi. Leevi ei tapansa mukaan hevosesta ollut moksiskaan, häntäänsä heilutteli ja tytyi tutkimaan josko jostain löytyisi vaikka jotain syötävää.. Selvästi Leevin läsnäolo hiukan rauhoitti pikkumisetä ja vietettiinkin tovi Omppu-heppaa seuraillen. Leevi pääsi moikkaamaan Ompun varsaa Vappuakin, mutta tämä oli Rucan mielstä jo ihan liikaa.

Seuraavaksi pääsi sitten Lara remmiin. Laran piti tietysti muutama sana sanoa heposille ja varsinkin oudoille ihmisille, mutta rauhoittuihan sekin pian. Lara seurana kävimmekin sitten katsastamassa touhun maneesilla. Siellä ei heposet pikkumiehen mielestä enää nii kamalia olleetkaan, vaan herra saattoi jopa keskittyä, no minkäs muun kun lannan kaivuuseen ;) Täytyy yrittää uusia tallikäynti pikapuoliin.

Tallille ei harmi vaan sattunut kamera mukaan, josko sitten ensi kerran.