Pieni varjoni on poissa!
Ei ole sanoja kertomaan, kuinka paljon ikävöin.
Pienet jalat eivät enää jaksaneet, eivät vaikka kaikkeni tein, kaikkeni yritin... oli lopulta annettava periksi, tehdä raskaistakin raskain päätös ja päästettävä sinut juoksemaa ikivihreille niityille, sateenkaari sillalle, Leevin luokse!
Niin paljon annoit! Kiitos oma pieni kaunis koirani, tuhisija, juttelija, lohduttaja, sitkeistä sitkein pieni suuri koira, mamman oma kulta!
