sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Ruca 6.vuotta

Perjantaina 23.5 täytti meidän rakas "kakara" jo kuusi vuotta! Aika rientää turhan vilkkaasti.
Päivä meni hellettä pidellessä, vaikka kovasti toiselle piti palloa heitellä, piti varjoon päästä alituiseen läähättämään, kunnes taas kohta oltiin taas palloa vinguttamssa.

Ruca ei ole koskaan auringosta saatikka helteestä pahemmin perustanut ja siksi olenkin erityisen mielissäni siitä miten tuo pieni räyhäroope jaksoi tänään helteistäkin helteisemmän kisapäivän. Ilma oli välistä todella painostava.
Ekalla radalla ohjaaja oli kuin löysä makarooni, hilpppastiin ensin a-esteen ohi, en yhtään varmistellut ja näin kävi, siitä sitten virhe kepeille ja sitten homma meninkin komentamiseksi (siis koira komensi ohjaajaa...), ratavirheitä kuitenkin "vain" kymmenen, mutta yliajalla.
Toiselle radalle  vähän jo asennetta peliin, ainut virhe puomin alastulolta, mutta lopussa unohdin hiukan rataa ja jouduin vääntämään yhden ylimääräisen valssin suoraan koiruuden eteen, joka kyllä huomautti välittömästi mustelman verran käsivarteen.... Vitosella kuitenkin sija.4.
Viimeinen rata oli hypäri. Kepeille vienti arvelutti kovin. Alku meni nappiin ja kun huomasin, että sain Rucan oikeaan keppiväliin olin jo mielessäni nollaa tekemässä vaikka edessä oli vielä toinen killerikohta, mutta ehkäpä juuri siksi  tuloksena todellinen hyvänmielen nolla ja silläkin sija 4.

Nyt on siis vihdoin tämänkin vuoden kisakausi avattu ja ihan hvällä fiiliksellä. Mene ja tiedä monissako kisoissa käydään ehkä muutamissa, toivottavasti ei kuitekaan heti seuraavia samanlaisessa helteessä.

Agilitykuvat Mirkka Kalmari. Kiitos Mirkalle!




torstai 8. toukokuuta 2014

Talvi kevään keskellä

Vanha herra tolleri on kevään mittaan muuttunut taas aamuvirkuksi. Aurinkoiset aamut saavat vanhuksen raottamaan silmiään jo kukolaulun aikaan ja tassut hipsuttavat keittiöön välittömästi isäännän tehdessä nousua.  Mutta olipa aamuvirkku totaalisesti kateissa aamuna, jona ulkona näytti tältä... 
Vanhaa herraa piti käydä kolemsti herättelemässä aamupissille, ennenkuin toinen suvaitsi koipiaan alkaa oikomaan.
Mutta kukapa sitä nyt takatalven keskelle toukokuusa viitisis lähteä. Luta nimittäin oli tullut yön mittaan reilustu ja sade jatkui lähes koko päivän.
Onneksi seuraavana aamuna paistoi jo aurinko ja vanhan herrakin mieli piristyi :D

Kotipihan ollessa täysin takatalven valloittama oli pienoinen yllätys kun Rucan kanssa lenkkeilimme kilometrin päähän saimaan rantaan, jossa tuuli tuoversi, aurinko paistoi ja lumesta ei ollut tietoakaan vaan vastassa aivan mahtava ulkoilusää...