sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Kolmen koplan juhannuskarkelot

Lara kertoo: " Juu, olihan meillä taas mukava juhannus. Torstaina aloitettiin juhannuksen vietto tosi mukavilla agitreeneillä, IKK:n Paula Immonen oli tullut meille vierailevaksi kouluttajaksi. Ruca ja minä oltiin kyllä tosi hyviä ja kyllähän tuo emäntäkin jossain taisi onnistua, kun aikansa yritti... ;) Kentältä pyyhällettiinkin sitten isännän ja Leevin perään mökille. Sinne olikin tullut jo pari aika ihanaa vierasta ja Ruca tietysti riehui sen mukaisesti, sekin kun tykkää kovasti noista Tutuista ja Antsasta. Mökillä satoi vettä, mutta silti noita vieraita saapui lisää. No sehän sopi mulle, lisää hyviä rapsutajia, kyllä niistä aina joku jaksoi, kun toinen kyllästyi.
Aattona sitten paistoikin aurinko ja tuo emäntä päätti sitten laittaa minutkin uimasille. Kuulemma hyvää liikuntaa agsareenien päälle. En kyllä hirveesti tykää tuosta uimisesta, mutta enpä jaksa hanttiinkaan pistää, noi liivit kun on ihan jees juttu ja... ...oikeestaan sen jälkeen on kiva riehua...;) Emäntä lykkäsi tuolle ipanallekin liivit pälle.




Se kyllä ui ihan ilman liivejäkin, mutta emännän mielestä sen uintitekniikka ei ole kovin hyvä ja kuulemma ui aina paremmin kun on uinu muutaman kerran liivien kanssa. No, se nyt on vielä niin kakara, kai se siitä oppii..


Leevillä piti tietysti taas olla kunnonkokoinen karahka jonka kanssa riehui ja haki sitä vedestä. Eikä sille tietenkään pari heittoa riittänyt ja uimisen jälkeen riehunta jatkui sitten maalla.. ;)

Mutta kyllä tuosta Leevistä on vissiin tullu vähän vanha, kun ei se enää samalla tavalla jaksa kun ennen ja pitikin sitä pariin otteeseen tuon emmännän ja vieraiden kanssa etsiä, kun oli hävinny nukkumaan millon minnekin. Se kun ei nääs oikeen enää kuule, ni sitä on ihan turha huudella jos on untenmailla..

Mutta kyllä meitäkin alkoi riehumisen jälkeen väsyttää...

... varsinkin tuota ipanaa ja se tuumaskin, että...

... mitäs jos ihan vähän...

... huilaisi..

..joten minäkin päätin vähän päätäni lepuuttaa.

Leevi toki veti siinä vaiheessa sikeitä jo täyttä häkää. Mutta ehäpä tuo huilaustauko teki ihan terää, illan mittaa paikalle nimittäin saapui muutama paimennettava ja niiden mukavat emännät, jaksettiin sitten niiden kanssa riehua aamu neljään asti.

Piti meidän tietty poseeratakkin sitte jossain vaiheessa.."



Olihan meillä kokkokin...

Tuittu nappasi heinon kuvan aamuauringosta...